nera2020.fi

Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailmanlaajuisesti tunnettu korkeasta laadustaan ja innovatiivisuudestaan. Hyvä maine on avannut Suomelle ovia koulutusvientiin, joka on osoittautunut menestystarinaksi lukuisille suomalaisille koulutusalan toimijoille.

Kokonaisuudessaan suomalainen koulutus tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon niin opiskelijoille kuin koulutusalan ammattilaisillekin. Sen vahvuudet perustuvat vankan laadun, monipuolisuuden ja innovaatioiden yhdistelmään, avaten mahdollisuuden oppia Suomen menestyksestä.

Laatu, huippuosaaminen ja monimuotoisuus: Suomalaisen koulutuksen vahvuudet

Suomalaisen koulutuksen maine perustuu sen tinkimättömään laatuun ja tasokkuuteen. Esimerkiksi PISA-tutkimuksissa Suomi on säännöllisesti loistanut, osoittaen oppilaiden erinomaisen suoriutumisen matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. 

Maine houkuttelee ulkomaisia opiskelijoita ja koulutusyhteistyötä Suomeen. Yksi konkreettinen esimerkki laadusta on opettajankoulutuksemme, joka valmistaa opettajia erinomaiseen työhön. Tämä osaaminen on vahvistanut myös koulutusvientiämme.

Suomi on myös ylpeä koulutuksensa monimuotoisuudesta. Tarjoamme koulutusohjelmia kaikilla tasoilla, aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa voimme mainita ”duaalimallin,” jossa opiskelijat saavat sekä teoreettista tietoa että käytännön kokemusta työpaikoilla. 

Joustavuus mahdollistaa koulutusviennin kohdistamisen eri kohderyhmille ja vastaamaan erilaisiin tarpeisiin, oli kyse sitten opiskelijoista, ammattilaisista tai koulutusorganisaatioista.

Tulevaisuuden opetus: Suomalainen innovaatio ja teknologia koulutuksessa

Suomalainen koulutussektori on todellinen edelläkävijä teknologian hyödyntämisessä oppimisessa. 

Yksi käytännön esimerkki tästä on ”OppiPlay,” Suomen kehittämä digitaalinen oppimisalusta, joka tarjoaa opiskelijoille monipuolisia oppimiskokemuksia. Tällä alustalla opiskelijat voivat käyttää interaktiivisia oppimispelillisiä elementtejä oppimisen tukena, mikä tekee opiskelusta hauskempaa ja motivoivampaa.

Suomalainen peliteollisuus on muutenkin noussut maailmanmaineeseen esimerkiksi Supercellin menestyksellisten mobiilipelien, kuten Clash of Clansin ja Brawl Starsin, kautta. Kun rahapelimonopoli avataan kilpailulle, voimme odottaa saavamme nähdä kotimaista osaamista myös nettikasinoiden saralla. 

Toinen esimerkki kotimaisesta teknologiaosaamisesta on virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen opetuksessa. Suomalaiset koulutusyhteisöt ovat luoneet virtuaalitodellisuuspohjaisia simulaatioita esimerkiksi lääketieteen opiskelijoille. Tämä mahdollistaa opiskelijoille realististen kliinisten tilanteiden harjoittelun virtuaalisessa ympäristössä ennen käytännön harjoittelua potilaiden parissa.

Tällaiset innovatiiviset lähestymistavat oppimiseen houkuttelevat ulkomaisia opiskelijoita, jotka etsivät opetusta, joka vastaa modernin teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. 

Voimaa yhteistyöstä: Kotimaiset kumppanuudet 

Suomalaiset koulutuslaitokset ja yritykset ovat aktiivisia kansainvälisissä kumppanuuksissa, mikä tuottaa merkittävää lisäarvoa niin Suomelle kuin kansainvälisille kumppaneille. Esimerkiksi Aalto-yliopisto on luonut menestyksekkäitä kumppanuuksia eri puolilla maailmaa. 

Yhteistyössä muiden huippuyliopistojen ja yritysten kanssa Aalto-yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden osallistua monikulttuuriseen oppimiseen, laajentaa verkostojaan ja saada kokemusta globaalista liiketoimintaympäristöstä. Yhteistyöt lisäävät Suomen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta koulutusmaailmassa ja tukevat samalla kansainvälisen osaamisen vaihtoa.

Opiskelijoiden tukeminen huippuluokan koulutuksessa

Suomalainen koulutusjärjestelmä on tunnettu yksilöllisestä tuesta ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Tämä näkyy esimerkiksi opiskelijahuollossa, joka tarjoaa monipuolista tukea opiskelijoille. 

Esimerkiksi Helsingin yliopisto tarjoaa kansainvälisille opiskelijoille mentorointiohjelmia, jotka auttavat heitä sopeutumaan uuteen ympäristöön ja opiskeluun Suomessa. 

Lisäksi opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ovat laadukkaita ja helposti saatavilla, mikä varmistaa opiskelijoiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden.

Vahva tuki ja huolenpito opiskelijoista tekee Suomesta houkuttelevan kohteen kansainvälisille opiskelijoille, jotka arvostavat turvallista ja tukevaa oppimisympäristöä, jossa he voivat keskittyä opintoihinsa ja henkilökohtaiseen kasvuunsa.

Tulevaisuuden mahdollisuuksia maailmalle: Suomalainen koulutusvienti

Koulutusvienti tarkoittaa kotimaisten koulutuspalvelujen tarjoamista ulkomailla. Suomalainen koulutusjärjestelmä on tunnettu laadustaan ja innovatiivisuudestaan, ja koulutusvienti on tapa hyödyntää tätä osaamista tarjoamalla koulutus- ja konsultointipalveluita ulkomaisille opiskelijoille ja oppilaitoksille.

Tämä voi sisältää esimerkiksi opetusta, koulutusohjelmia, opetusmateriaaleja ja konsultointia koulutuksen järjestämisessä. Suomi vie koulutuspalveluitaan useisiin maihin ympäri maailmaa. 

Erityisesti seuraavat maat ja alueet ovat olleet suosittuja koulutusvientikohteita:

• Kiina: Kiina on yksi merkittävimmistä koulutusvientimarkkinoista, ja suomalaiset oppimismenetelmät ja koulutusohjelmat ovat olleet kysyttyjä Kiinan opiskelijoiden keskuudessa.
• Lähi-itä ja Aasia: Useat Lähi-idän ja Aasian maat ovat kiinnostuneita suomalaisesta koulutuksesta, erityisesti opetuksesta, joka korostaa innovaatioita ja pedagogisia uudistuksia.
• Afrikka: Afrikan maat ovat myös kasvava markkina suomalaiselle koulutusviennille, ja Suomi on tarjonnut koulutuspalveluita erityisesti koulutussektorin kehittämiseen.

Koulutusvienti edistää Suomen osaamista ja taloutta samalla kun se luo mahdollisuuksia kansainvälisille opiskelijoille saada laadukasta koulutusta Suomen koulutusjärjestelmän vahvuuksien pohjalta.

Aalto-yliopiston ja Tongji-yliopiston yhteistyö

Todellinen esimerkki suomalaisesta koulutusviennistä on Aalto-yliopiston yhteistyö Kiinan Tongji-yliopiston kanssa. Nämä kaksi yliopistoa perustivat yhteisen Aalto Tongji Design Factoryn (ATDF) Shanghaihin. Hanke yhdistää suomalaisen ja kiinalaisen koulutuksen voimavarat tarjoten opiskelijoille ainutlaatuisen oppimiskokemuksen.

ATDF:ssä opiskelijat työskentelevät monikansallisissa tiimeissä ja ratkovat todellisia yritysten ja organisaatioiden ongelmia. He hyödyntävät suomalaista suunnittelufilosofiaa ja innovointitaitoja, samalla kun heitä kannustetaan luomaan kestäviä ja käytännöllisiä ratkaisuja. 

Hanke tukee Suomen osaamista ja taloutta luomalla kumppanuuden Kiinan kanssa ja antaa kansainvälisille opiskelijoille mahdollisuuden saada laadukasta koulutusta Suomen koulutusjärjestelmän vahvuuksien pohjalta.

Koulushoppailu on puhuttanut viime aikoina paljon etenkin pääkaupunkiseudulla. Kyseessä on kuitenkin maailmalla yllättävän yleinen ilmiö ja tietyissä maissa perheiden on havaittu valitsevan kotipaikkansa läheltä hyvää koulua. Mistä tässä ilmiössä on kyse ja miten se näkyy Suomessa?

Mitä ilmiö tarkoittaa?

Koulushoppailu on monin tavoin mielenkiintoinen ja moniulotteinen ilmiö. Sillä viitataan perheiden kouluvalintamahdollisuuteen eli siihen, että kouluikäisten lasten vanhemmilla on oikeus hakea omalle lapselleen koulupaikkaa jostakin muusta koulusta kuin lähikoulusta, jonka kunta on perheelle osoittanut.

Koulushoppailu maailmalla

Niin kutsutun koulushoppailun on todettu olevan monissa maissa yllättävän yleistä. Monissa maissa on ihan tavallista, että lapsiperheet suosivat alueita, joiden lähikoulu on hyvän koulun maineessa. Erityisen yleistä tämä on varakkaiden perheiden keskuudessa ja etenkin Britanniassa sekä Yhdysvalloissa. Myös Ruotsissa koulushoppailu on yllättävän yleistä – on ollut itse asiassa jo 30 vuoden ajan! Ruotsia voidaankin pitää ääriesimerkkinä maasta, jossa vanhemmilla on täysi vapaus valita koulu lapselleen.

Koulushoppailu Suomessa

Myös Suomessa on alettu viime aikoina puhua yhä enemmän koulushoppailusta. Erityisesti tämä näkyy Helsingissä, jossa kaupunki on tehnyt suunnitelmia koulushoppailun rajoittamiseksi, mutta ilmiö näkyy myös muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Ilmiötä on alettu kyseenalaistaa ja siinä on alettu nähdä vaaranpaikkoja.

Yksi syy koulushoppailuun on se, että lähikoulussa saattaa olla runsaasti vieraskielisiä oppilaita. Myös painotettu opetus on yksi yleisimmistä syistä harrastaa koulushoppailua, samoin monesti kaaosmaiseksi koettu lähikoulun yleisopetus. Monissa kouluissa on valitettavan paljon erilaisia järjestyshäiriöitä ja yhä useammat vanhemmat kokevat painotetut luokat luokkayhteisöiksi, joissa on tavallista enemmän opiskeluun intohimolla asennoituvia oppilaita. Painotusluokkien kautta lasten toivotaan myös löytävän erityisen hyvää kaveriainesta, jolla on terveitä vapaa-ajan harrastuksia.

Painotusluokkien aiheuttaman koulushoppailun johdosta Helsingin kaupunki on jopa suunnitellut luopuvansa painotettujen luokkien, kuten kieli- ja musiikkipainotteisen luokkien, järjestämisestä. Toisaalta myös monet vanhemmat kokevat, että painotusluokat lisäävät oppilaiden eriarvoisuutta.

Myös Helsingissä on nykyisin nähtävillä suuren maailman tapaan se, että lähikoulu vaikuttaa lapsiperheiden asuinpaikan valintaan. Tällä on vaikutusta jopa alueen asuntojen hintatasoon.

Suomalaiselle koulujärjestelmälle on ominaista, että Suomessa koulun valinta tapahtuu lähinnä yhtenäiskoulujärjestelmässä. Suomessa on vain vähän yksityisiä kouluja, minkä vuoksi aika harva suomalainen koulushoppailija päätyy yksityiseen kouluun. Monissa muissa maissa tilanne on aivan erilainen. Suomessa etenkin keski- ja yläluokkaan kuuluvat vanhemmat ja etenkin korkeasti koulutetut vanhemmat harrastavat koulushoppailua. Suomessa äidit ovat isiä ahkerampia koulushoppailijoita. Suomessa on siis tyypillistä, että nimenomaan korkeammasta sosioekonomisesta taustasta tulevat perheet harrastavat koulushoppailua, mikä osaltaan vaikuttaa koulujen maineen muodostumiseen.

Millaisia ajatuksia koulushoppailu herättää?

Koulushoppailu herättää voimakkaita ajatuksia niin puolesta kuin vastaan. Koulushoppailun puolustajat korostavat valinnan vapautta ja sitä, että vanhemmilla on oikeus valita lapsilleen kaikista parasta. Valinnan vapautta puolustavat vanhemmat ovat sitä mieltä, että jos lapsi on kiinnostunut tietyistä oppiaineista, eikö ole ihan oikein, että hän saa mahdollisuuden keskittyä niihin painotetussa opetuksessa. Toisaalta moni vanhempi kokee, että painotetussa opetuksessa vallitsee kannustavampi ilmapiiri kuin perusopetuksessa, ja että parempi ilmapiiri kannustaa hänen lastaan entistä parempiin suorituksiin. Tällöin vanhempi kokee tekevänsä lapselleen suuren palveluksen harrastamalla koulushoppailua.

Koulushoppailu voidaan kuitenkin nähdä myös negatiivisena ilmiönä. Onko lopulta lapsen etu matkustaa päivittäin toiselle puolelle kaupunkia painotetun opetuksen perässä ja ovatko vanhempien valinnat lopultakaan täysin objektiivisia? Jopa osa opettajista on ollut huolissaan siitä, että tavallista pidemmät koulumatkat voivat kuormittaa koulushoppailijoiden lapsia, mitä ei voida nähdä lapsen etuna. Etenkin pienet oppilaat saattavat kokea tavallista pidemmän koulumatkan raskaana sekä fyysisesti että henkisesti. Pidempi koulumatka saattaa merkitä myös sitä, että lapsen voi olla vaikeaa luoda kiinteitä suhteita koulukavereihin, sillä sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen vapaa-ajalla vaikeutuu pitkän välimatkan takia. Sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen helppous puoltaakin lähikoulun valitsemista.

Onko myöskään sittenkään oikein, että jo pienten lasten opetukselle asetetaan niin suuria tavoitteita, ettei lähikoulun tarjonta kelpaa? Onko koulushoppailu omiaan lisäämään eri asuinalueiden ja koulujen eriarvoisuutta sekä lasten välistä kilpailua? Nämä ja monet muut koulushoppailuun liittyvät pelot tulevat esiin puhuttaessa koulushoppailun kääntöpuolista.

Suomalainen koulutus on saanut maailmalla ylistystä ja yksi sen peruspilareista on ollut se, ettei oppimisessa korosteta kilpailua ja vertailua, vaan pienten lasten oppimisessa painotetaan leikin kautta oppimista. Koulushoppailu on omiaan lisäämään kilpailuhenkisyyttä jo pienten lasten opetuksen osalta.

Moni koulushoppailua vastustava taho on sitä mieltä, että koulushoppailu on yksi Suomeenkin rantautuneen individualistisen hyötyajattelun ilmenemismuoto. Perinteisesti tämä hyötyajattelu on näkynyt etenkin markkinataloudessa ja moni onkin sitä mieltä, ettei ajattelutapa oikein istu suomalaiseen perinteisesti melko yhtenäiseen ja arvostettuun peruskoulujärjestelmään.

Koulushoppailu johtaa pahimmillaan kouluerojen kasvamiseen ja huono- sekä hyvämaineisten koulujen muodostumiseen. Kouluerojen tuottamatta jättäminen tulisikin nähdä kaikkien yhteisenä vastuuna ja tämän vastuun tulisi ulottua myös median toimijoihin. Myös kouluikäisten lasten vanhempien olisi hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan koulushoppailun eettisyyttä ja sitä, mitä tällainen toiminta opettaa heidän lapsilleen. Oikeastaan pohdinta olisi hyvä aloittaa jo siinä vaiheessa, kun lapsi on vasta päivähoidossa. Näin pohdinnoille jäisi riittävästi aikaa, eikä päätöksiä tarvitsisi tehdä tässä ja nyt.

Toisaalta voidaan kysyä, onko hyväosaisten perheiden uhrattava oman lapsensa tulevaisuus, jotta huono-osaisista perheistä tulevat lapset pääsisivät paremman opetuksen pariin. Etenkin akateemisissa perheissä on erittäin vahvassa istuva motivaatio turvata omalle lapselle mahdollisimman laadukas koulutus, mutta onko samalla vaarana, että lapset altistetaan jo hyvin pieninä kilparadalle, joka voi olla monille lapsille liian raskas taakka? Monissa perheissä joudutaankin punnitsemaan näitä vaikeita kysymyksiä niin puolesta kuin vastaan ja tekemään vaikeita päätöksiä näiden pohdintojen pohjalta. Yhtä oikeaa vastausta koulushoppailun puolesta tai vastaan on vaikea antaa ja jokainen perhe tekeekin lopullisen päätöksen omista lähtökohdistaan käsin, oman lapsensa parhaaksi!